Näytä suurempi kartta
San Franciscosta vuokrasimme auton, koruttoman
Ford Fusionin, ja aloitimme maantiereissumme kohti Los Angelesia. Vietimme viisi yötä tien päällä. Siten reilu 900 km jakaantui miellyttävän lyhyisiin päiväetappeihin ja aikaa jäi satunnaisiin pysähdyksiin ja valokuvaamiseen. Suosittelen lämpimästi!
Viidestä yöpymisestä kolme ensimmäistä oli varattu etukäteen, kahden osalta etsimme vain sopivan näköisen motellin ja soitimme respan kelloa. Yösija löytyi helposti. Ken ei ole ronkeli, yöpyy Kaliforniassa n. 75-100 eurolla.
Kalifornian Wine Country -aluella on vehreää ja rauhallista, ja monet
viinitilat ovat myös turistikohteita. Valitsimme vähän rauhallisemman
(ja Napa Valleytä vähemmän turismiorientoituneen)
Sonoma Valleyn
ja kävimme kahdella viinitilalla. Ensimmäinen oli biodynaaminen viinitila Benziger. Minä olin kuskina, mutta viinissä ei
kuulemma ollut vikaa...
Biodynaaminen viljely on "luomua
steroideilla": sen lisäksi, että kemikaaleja ei käytetä, otetaan
huomioon itse rypäleiden lisäksi tilan muut kasvit, hyönteiset, kuun
vaiheet ja viinikasvien pinnalle suihkutellaan lehmänsarvi-uutetta.
Tästä voi sitten kukin olla mitä mieltä haluaa.
***
Harvaan asuttu rannikko suunnilleen Montereyn ja Pismo Beachin välillä kantaa nimeä Big Sur. Highway ykkönen kiemurtelee pitkin rannikkoa ja maisemat ovat huikaisevat. Infrastruktuuria ei juuri ole eikä viihdykkeitä lukuunottamatta Hearst Castlea. Kuvia voi klikata suuremmaksi kuten useimpia kuvia minun blogimerkinnöissäni.
 |
| Highway 1:n varrella on pysähdyspaikkoja maisemien ihailua varten. |
|
 |
| Luoksepääsemätön hiekkaranta. Useassa kohtaa ranta oli jyrkän mäen alla, eikä sinne ollut yleistä tietä, joten sitä saattoi vain ihailla tieltä käsin. |
 |
| Santa Maria. Vääpeli on sulkenut uimarannan kun mustajalkatyllejä ei jätetty rauhaan. Turistien pettymys oli suuri. |
 |
| Merinorsuja hiukan ennen Hearst Castlea. Tällekään rannalle ei ollut asiaa. |
 |
| Pismo Beachin jälkeen pääsimme itse asiaan! |
