Farmi II

Tämä paikka on hyvin erilainen kuin ensimmäinen farmimme. Tämä ei ole viljelytila vaan 11 huoneen majatalo, jota pyörittävä pariskunta on ”edellisessä elämässään” toiminut johtotehtävissä it-alalla. Lisäksi siinä missä edellisessä paikassa olimme ainoat vieraat, täällä on isäntäpariskunnan lisäksi heidän poikansa, kolme palkattua työntekijää ja meidän lisäksemme kaksi japanilaista wwoffaajaa  sekä lisäksi maksavat vieraat viikonloppuisin. (Varsinainen turistikausi alkaa vasta myöhemmin kesällä).

Minulle tämä paikka toi mieleen vaihto-opiskeluajat, koska ympärillämme pyörii nuorehkoja (22-25 v), eritasoista englantia puhuvia ihmisiä. Muonituksesta vastaa ranskalainen kokkipariskunta. He karistivat Ranskan pölyt jaloistaan ja lähtivät Kanadaan ensin wwoffaamaan ja sitten töihin (kaveri on kiihkeä ateisti ja vegetarismin vastustaja, muuten mukava mies). Kuulemme englantia ranskalaisella ja japanilaisella aksentilla ja pyrimme korjaamaan heidän englantiaan olematta kuitenkaan liian rasittavia besserwissereitä.

Majatalon toiminnan lisäksi täällä on 15 hevosta (islanninhevosia, miniatyyrihevosia ja kaksi norsun kokoista percheronia), kanoja, helmikanoja sekä neljä poroa ruokittavana. Itse en ainakaan vielä ole hevosmiehiä, mutta ovathan ne kauniita otuksia. Elikkojen ruokinnan lisäksi hommia on majatalon huoneiden puhtaanapidossa sekä erinäisissä pihatöissä. Välillä työn organisointi köhii sikäli, että sitä tuntee olevansa hyödytön. Parasta on tähän mennessä ollut ruohonleikkuu! Myös japanilaistytön saastuneen tietokoneen laittaminen kuntoon toi onnistumisen elämyksen.

Ihmiset ympärillämme ovat oikein sympaattisia  ja majatalomme sijaitsee kauniissa maisemissa lähellä Huronjärven rantaa. Elämä toisten vieraana voi kuitenkin olla rasittavaa. Esimerkkinä elintarvikepolitiikka: kun ei aina voi olla 100% varma siitä, mikä on varattu vieraille, mitkä on toisten henkilökohtaisia eväitä, joutuu usein kyselemään ”onko tätä lupa syödä”. Kotona oli helpompaa: oma tupa, oma lupa.

Isäntäperheemme joogaa ja käy buddhalaisuuden luennoilla. Myös Ela on innostunut käymään niillä luennoilla. Minulle riitti yksi kerta tuota matrix-elokuvat mieleen tuovaa maailmankatsomusta (there is no spoon).