Talo ja tilukset
Talo on ihan viihtyisä, joskin vähän sotkuinen. Ela ryhtyikin luppoaikanaan päättäväisiin toimiin siiteyden parantamiseksi, eli otti imurin käteen. Huonessamme oli ruhtinaallisesti säilytystilaa ja varsinkin sängyn päällä ja ympärillä oli paljon säilytyspintaa. Jotain ergonomisia ratkaisuja voi hyödyntää myöhemmin elämässä, samoin oppia toisten virheistä. Esim porrasaskelmien pituudessa ei kannata säästellä: ylikapeita askelmia on vittumaista laskeutua unenpöpperössä tai muutenkaan.
LOPPUUN_ sotkuisuuden ymmärtää kyllä kun ottaa huomioon miten pitkää päivää isäntä ja emäntä tekevät. Tila sijaitsee kauniissa luonnossa Grand River -joen varrella, ja sää suosi meitä: päivisin oli miltei järjestään 20-25 astetta ja aurinkoa.
Työtehtävät
Työaika ei paljon poikennut konttorityöstä kotimaassa, vaikka ohjeena on 4-6 h/päivä. Tosin pikkukaupungissa ei autottomalle juuri aktiviteetteja olisikaan, joten yhtä hyvin sitä voi tehdä töitä. Ja farmitöihin tänne on tultukin. Työtehtävät vaihtelivat suuresti, mikä oli mukavaa. Välillä tehtiin enemmän fyysistä työtä ja välillä peuhattiin koneilla. Pellon kyntäminen (maa sekoittuu) traktorin kanssa oli uusi kokemus. Auttelimme myös torilla. Torimyyjän päivä alkaa siinä 5:30 mutta toisaalta siinä pääsee hyvin kosketuksiin kanadalaisten kanssa. Duuni sopii hienosti sellaiselle sosiaaliselle ihmiselle kuin minä ;)
Ihmiset
Isäntämme tekevät pitkää päivää kahden dollarin laskennallisella tuntipalkalla (kuulemma). Siitä huolimatta he jaksavat viihdyttää wwoffaajia ja opettaa samat asiat uudelleen ja uudelleen. Isäntä kyllä opastikin kiitettävällä kärsivällisyydellä. Sydämellisiä, reiluja ja huumorintajuisia ihmisiä.
Ruoka
Tässä osiossa ei ollut hurraamista määrällisesti eikä laadullisesti. Mutta taaskin pitää ottaa huomioon isäntäperheemme sosio-ekonominen asema. Toisaalta tarjolla oleva ruoka oli suurelta osin oman farmin tuotantoa ja maito suoraan vuohesta.
No comments:
Post a Comment